Ahlainen ja lähikylät
KYLÄRAKENTEEN MUODOSTUMINEN
Ahlaisen kunta liitettiin Porin kaupunkiin vuonna 1972; liitoshetkellä kunnan asukasluku oli n. 2500. Kunnan alue muodostui useista kylätaajamista, joista kuntakeskuksen ja kirkonkylän muodostivat Alakylä ja Ylikylä.
Kuten useimmissa maaseutukunnissa, kylärakenne noudattelee koulupiirejä, tai ehkä oikeammin koulut ovat syntyneet kylätaajamien tarpeista; Ahlaisissa tähän ovat vaikuttaneet myös kunnassa sijainneet kartanot. Tältä pohjalta tarkasteltuna kuntakeskuksen jatkona nykyiselle valtatie 8:lle johtavan maantien varressa on Lamppi (Lampi), ja sen pohjoispuolella Pirttijärvi.
Keskustaajamasta etelään puolestaan sijaitsee Kellahti ja pohjoiseen, kohti Merikarviaa mentäessä Pohjajoki. Ahlainen sijaitsee kahden mereen laskevan joen (Pohjajoki, Eteläjoki / Ahlaistenjoki / Noormarkun joki) suualueella, minkä takia sille ominaista on pitkä rantaviiva merialueella ja monipuolinen saaristo.
Osa kylätaajamista onkin sijainnut saaristossa: Lampaluoto ja Pastuskeri (Bastuskär)- Anttoora, joiden lisäksi asuttuja näitä pienempiä saaria ja luotoja oli lukuisa. Kunnassa kalastus olikin aikanaan merkittävä elinkeino. Saaristoalue eli irrallaan muusta kunnan alueesta aina vuoteen 1993, jolloin Pohjoinen satamatie yhdisti osan saaristoa mantereeseen. Ahlaisten vesivaltaisuutta meren ja jokien lisäksi vahvistaa runsaslukuinen järvien ja lampien joukko, mikä omalta osaltaan selittää myös loma-asutuksen runsauden.
Ahlaisten historiaa on koottu vuonna 1979 julkaistuun kirjaan ”Heino, Ulla, Ahlaisten historia”, kirjan kustantaja on Porin kaupunki, Teos alkaa olla keräilyharvinaisuus, mutta se on luettavissa ja ladattavissa yleisten kirjastojen digitoimassa aineistossa. Digitoiu versio (pdf-muoto) on jaettu neljään osaan; painettu kirja on yksiosainen. Kirjan esipuheessa todetaan kuntaliitoksen (1972) seurauksen syntyneen tarve merkitä muistiin kunnan menneitä vaiheita. Asiaa oli käsitelty jo kuntaliitosta valmistelevassa toimikunnassa ja kirjan kirjoittaninen hyväksyttiin Ahlaisten kunnanvaltuustossa 24.3.1971. Samalla sen kirjoittamisen tueksi valittiin historiatoimikunta, johon kuului joukko silloisia kuntavaikuttajia. Kirjottaja Ulla Heino tuli jatkamaan alustavaa valmistelua tehneen, seudun menneisyyttä laajalti tutkineen ja mm. Merikarvian historiaa koskevia kirjoija julkaisseen Martti Santavuoren aloittamaa työtä. Ahlaisten historiaan pääsee tutustumaan Yleisten kirjastojen DIGI-sivusossa >>
Muita sivustoja ja tietoa Ahlaisista:
Ahlainen – Paras paikka asua, ryhmä Facebookissa >>
Ahlainen visitpori.fi-sivustossa >>
Ahlainen lukuina (Porin kaupungin sivuilla) >>
AHLAINEN
Nyt (vuodesta 1972) Ahlainen on Porin pohjoisin kaupunginosa. Vakinaisia asukkaita on reilut 1 300, kesän korvalla väkimäärä reilusti tuplaantuu kun kesäasukkaat palaavat kylään.
Ihmisiä houkuttelevat Ahlaisiin sen merenläheisyys, kaunis luonto ja kesätapahtumat. Ahlaisten kirkonkylä peltoaukeineen on valtakunnallisesti tunnustettu, merkittävä kulttuurihistoriallinenympäristö. Taidokkaasti veistetyt puutalot ja perinteiset lauta-aidat kivitolppineen ovat osa ainutlaatuista kylämaisemaa.
Ahlaisten keskustan ilmettä hallitsee kaunis puukirkko. Kirkko on Porin seurakuntien vanhin. Se valmistui vuonna 1796 Salomon Köykkä-Köhlströmin valvonnassa.Kirkko suurennettiin vuonna 1908 ristikirkoksi, johon mahtuu 720 henkeä. Kirkossa voi ihailla 1600-luvulta olevia esineitä ja Alttaritaulua ”Jeesus siunaa lapsia”, jonka on maalannut Elin Danielsson-Gambogi vuonna 1888.
Vuodelta 1832 oleva erillinen kellotapuli on C. L. Engelin suunnittelema.
Ahlaisten keskustasta saa kaikki peruspalvelut: keskustassa on mm. päivittäistavarakauppa, Alkon tilauspalvelu, apteekki, ryhmäpäivähoito, kirjasto, nuorisotila, leikkikenttä, urheilukenttä, postipalvelut, uimaranta, ala-aste, kudontapiste ja paljon muuta.
LAMPPI
Lampin kylä sijaitsee valtatie 8:n varrella vain 15 minuutin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta. Ahlaisten keskustaan on matkaa 5-7 kilometriä. Lampissa kyläläisten käytössä on kyläyhdistyksen kunnostama koulurakennus. Monet yhdistykset kokoontuvat entisen koulun tiloissa, mm. kudontapiiri, Lampin Martat ja kylää tunnetuksi naapuripitäjissä ja lähialueella tehnyt Lampin tanhupiiri.
Kylällä on pururata ja kyläyhdistyksen kunnossa pitämä luistinrata. Valtatie 8:n varrella toimiva Onnenkosken kahvio tarjoaa monipuolisia palveluja niin kyläläisille kuin ohikulkijoillekin. Onnenkosken kahvio sijaitse rehevässä koskimaisemassa, jossa kasvaa myös vanhoja jalopuita. Satakunta-Pirkanmaa retkeilyreitti kulkee Onnenkosken alueen läpi. Lampissa sijaitsee myös maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Sahakosken alue.
KELLAHTI
Kellahden kylälle antavat ilmeen Säterin ja Rusthollin kartanot ja laajat peltoaukeat. Kellahdella on historia läsnä muutenkin. Mm. Porin kaupungin vanhin koulurakennus sijaitsee Kellahdella. Koulun seinään on kiinnitetty sankarivainajien muistolaatta ja koulun kupeessa olevassa toimintapuistossaseisoo muistolaatta kunnianosoituksena kylän veteraaneille. Toimintapuiston metsikkö on nimetty itsenäisyyden juhlametsiköksi. Siellä kasvavat monet vyöhykkeemme puulajit. Nykyajan tarpeita palvelevat toimintapuiston liikuntakenttä, pururata ja lasten leikkipuisto.
Toimintapuisto on vireän Kellahden kyläyhdistyksen aikaansaannosta. Kylässä toimii muitakin aktiivisia yhdistyksiä, mm. Kellahden alakylän kylätoimikunta, 4H-kerho, kudontapiiri, urheiluseura Kellahden Kunto ja Kellahden Martat.
Matkailijalle kylä tarjoaa hengähdyspaikan Kirkkoniitun kota-alueella. Taukopaikka on osa Kellahden alakylässä kulkevaa Satakunta-Pirkanmaa luontoväylää.
KYLÄYHDISTYKSET AHLAISTEN ALUEELLA
Ahlaisten alueella kylätoiminta on aktiivista. Ahlaisten kyläyhdistys edustaa maantieteelliseltä alueeltaan entistä kuntakeskusta – käytännössä Alakylän ja Ylikylän kyliä. Lampin kyläyhdistys toimii vastaavasti Lampin alueella ja Kellahden kyläyhdistys Kellahdella.
Vaikka kunkin kyläyhdistysten tarkoituksena on (lainaus säännöistä)
”edistää asukkaiden yhteistyötä, parantaa vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä ja alueen elinkelpoisuutta, toimia asukkaiden yhteisten ja yleisten etujen valvojana, toimia alueen kehittämiseksi, ylläpitää alueen kulttuuriympäristön perinnettä, sekä edistää palveluiden säilymistä ja syntymistä alueella”
on yhteistyöllä kyläyhdistysten kesken sekä niiden ja muiden alueen yhdistysten kanssa tärkeä merkitys tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyläyhdistysten tehtävänä on myös vaalia myös Ahlaisten kunnan jälkeen jäänyttä perintöä – niin kulttuurin kuin alueen kehittämisenkin näkökulmasta. Tämän takia, vaikka kyläyhdistykset ensisijaisesti edustavatkin omaa kyläänsä, niiden tehtävänä on huolehtia koko Ahlaisten kehittämisestä – jokaisen erikseen ja kaikkien yhdessä.