Ahlaisissa on tunnetusti opittu hyödyntämään tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia kylän rakenteiden, palveluiden ja ympäristön parantamiseen. Keskeisiä rahoituslähteitä ovat olleet maaseuturahoituksen eri ohjelmat; tutuksi ovat tulleet niin Leader-rahoitus kuin muutkin EU:n rahoituslähteet.
Talvisena keskiviikkona – tosin vierailua sovittaessa talvesta ei ollut vielä tietoakaan – saapui parikymmentä vierailijaa, yritys- ja hankerahoituksen hyvän halllinnon (YRHA) verkostosta Ahlaisiin. Vierailu oli osa ryhmän retkipäivää Satakunnassa; Ahlaisiin saavuttiin Merikarvialla vietetyn aamupäivän jälkeen. Ryhmän jäsenet edustavat mm. maa- ja metsätalousministeriötä ja Ruokavirastoa; mukana oli myös keskeisten hankerahoittajaorganisaatioiden – ELY-keskuksen ja Karhuseudun edustajia. Kiertueen tarkoitus oli tutustua Satakunnassa maaseuturahoitusta hyödyntäneisiin hankekohteisiin ja saada tietoa siitä, miten Ahlaisten kylää on kehitetty maaseuturahoituksella ja mikä on rahoituksen merkitys kylälle. Samoin se tarjosi kylän hanke-edustajille mahdollisuuden antaa palautetta hankehallinnosta ja viestittää siihen liittyvistä kehittämiskohteista.
Vajaa parituntinen vierailu keskittyi Nuokkarilla toteutettuun hankkeiden esittelytilaisuuteen, jota emännöi Nuorisoseuran puolesta Regina Wittsberg. Mukana olivat myös Ahlaisten kyläyhdistyksen (Aki Gröndahl, Hannu Jaakkola) ja Ahlaisten Urheilijoiden ja Ahlaisten Metsästysseuran (Kristiina Åkerlund) edustus. Tällä kokoonpanolla Ahlaisten monipuolisesta ja pitkäaikaisesta hankeoiminnasta saatiin annetuksi hyvä yleiskuva.
Ahlaisten kyläyhdistyksen osuudessa kerrottiin yhdistyksen toiminnasta yleisellä tasolla ja esiteltiin viimeisimmät Leader-hankkeet, joiden kohteena on ollut opastekartat, kausivalot sekä kotiseutumakasiinin kunnostus. Tietopaketti oli koottu dokumenttiin, joka jaettiin osanottajille. Dokumentti on saatavilla osoitteesta https://bit.ly/AKY-2023, joten tässä yhteydessä ei ole tarvetta lähteä sen sisältöä purkamaan erikseen tähän tekstiin; siispä klikkailemaan linkkikä ja katsomaan mitä siellä on tarjolla.
Regina esitteli sekä Ahlaisten Nuorisoseuran (NS) toimintaa että joukkoa muita hankkeita, joissa hän kyläaktiivina on ollut mukana. Kylänrannan ja vesistön kunnostamiseen on osallistunut useita toimiijoita monessa eri hankkeessa. Ensimmäisenä kehittämiskohteena on ollut melontavajan kunnostus. Alakylän yhteisalueiden hankkeena on toteutettu rantabulevardi valoineen, Porin kaupungin Leader-hankkeella on uudistettu lastauslaituri ja veneenlaskupaikan sekä kunnostettu puskittumaan päässyttä ranta-aluetta. Ahlaisten kyläyhdistyksen hallinnoimassa vesistöhankkeessa kunnostettiin Strikan-Aloorin ja Girgsundin vesistöjuopat. Porin kaupungin hankkeessa tehtiin Pukkeenjuopan ruoppaus; siinä alueen yksityiset maanomistajat osallistuivat omarahoitukseen 40.000:lla eurolla. Jossain vaiheessa on ehditty parantamaan myös Uimarannan toiminnallisuutta välinehankinnoin, tulipaikalla ja rantalentis-kentällä. Hankerahoituksella on edistetty myös alueen retkeilymahdollisuuksia. Ahlaisten kyläyhdistysten ja Metsästysseuran yhteishankkeella rakennettiin retkeilyreitistö laavuineen, tulipaikkoineen ja kotarakennelmineen. Reitistö on ollut aktiivisessa käytössä; erityisesti korona-aikana retkeilyn suosion räjähdysmäisesti kasvettua reitillä oli ajoittain jopa ruuhkaa, mikä näkyi kaupanmäen parkkipaikkojen täyttymisenä Pullerontielle suuntautuneista retkeilijöistä. Vesistöhankkeista esille nousi myös Keikveden vesistönhoitoyhdistyksen hanke, jonka tavoitteena oli Keikvesi-Pohjaniityn maa-alueiden vesien säännöstely.
Nuorisoseuran toiminnasta esille nousi luonnollisesti meneillään oleva rakennushanke, Kylähelmi, joka on mittava ponnistus sekä talkootyön että rahoituksen osalta. Taustalla on aikanaan Putajan kauppana toimineen rakennuksen siirtyminen eri vaiheiden myötä NS:n omistukseen ja sen myötä Vanha-Putaja-nimellä ”kylätaloksi”. Ensimmäinen ponnistus pihapiirin kehittämistyössä oli vanhan saunarakennuksen purkaminen ja uuden Kyläsaunan rakentaminen. Se on jo vuosikausua tarjonnut mahdollisuuden järjestettyyn viikottaiseen talviuintiin, jos toki on ollut käytössä päärakennuksen majoituskäytön ja tapahtumien foorumina muutenkin, myös itsenäisenä vuokrattavana ja käytettävänä kohteena. Parhaillaan menossa olevassa Kylähelmi-hankkeessa vanhan rakennuksen kauppalaajennus on purettu ja sen tilallle on rakenteilla vanhaan, täysin uudistettavaan hirsirakennuksen osaan saumattomasti liittyvä uusi laajennus. Valmistuttuaan Kylähelmi tarjoaa puitteet tapahtumien, juhlien jne. järjestämiseen sekä kylältä puuttuvaa majoituskapasiteettia matkailijoille – saunallla tai ilman. Nuorisoseuran hanketoiminnan ensimmäinen hanke on ollut aikanaan lasten leikkikenttä nykyisen kirjaston taka-alueella. Kenttä rakennettiin kylän lapsikatraan selvään tarpeeseen, kun Porin kaupunki ei leikkikentälle nähnyt tarvetta. Käyttöä on sille kuitenkin vuosikymmenien mittaan löytynyt ja löytyy edelleen. Yhtenä vaikuttavuudeltaan merkittävänä hankkeena nostettiin nostettiin esiin Frisbeegolf-rata, joka ensin NS:n aktivoimana rakennettiin 9-väyläisenä ja myöhemmin laajennettiin 18-väyläiseksi. Rata on ollut vuosittaisen valtakunnallisen kesäkisan foorumina, joka liikuttaa sataluvun alan harrastajia ympäri Suomea Ahlaisiin. Rata on saanut muutenkin laajalti kiitoksia. Kävijälaskurin mukaan touko-syyskuun välisenä aikana käyttäjiä on ollut yli 2.000. Kolmas keskustelun kohde oli jo kaksitoista vuotta toiminnassa ollut Ahlaste tuupi, joka on kylän nuorison toimittamana dokumentoinut monipuolisesti kylän tapahtumia ja historiaa NS:n Youtube-kanavalla. Tuupi-työ jatkuu ja innokasta toimittajakuntaa on enemmän kuin ohjaukseen voidaan ottaa.
Ahlaisten Urheilijoiden (AU) osuuudessa Kristiina esitteli yhdistyksen laajaa nuorisotoimintaa, joka niveltyy yhteen kylän muiden yhdistysten (mm. Partio, VPK) toimintaan. Mukana on useita kymmeniä nuoria, joskin myös aikuisväestölle on tarjolla liikunnallisia aktiviteetteja. Hankerahoitus on toiminut monella tapaa mahdollistajana – välinehankinnat eri urheilulajeihin, Ahjolan kuntosali ovat tästä esimerkkejä. Ahlaisten Metsästysseuran jäsenkanta on useita satoja. Perinteisen metsästysroolin lisäksi yhdistyksen toimialaan kuuluu riistanhoito eri muodoissaan sekä metsästystä tukeva koulutus ampumaradalla. Ampumarata mahdollistaa laaja-alaisesti ampumaharjoittelun, myös ilman perinteisiä aseita äänettömänä ja saasteettomana uutta teknologiaa hyödyntäen.
Vierailu alkoi Nuokkarilta ja se päätettiin jokirantaan (kuvat). Siellä päästiin vielä kertomaan Ahlaisten vesistöhankkeista, tutustumaan paikan päällä Kyläsaunaan ja meneillään olevaan Kylähelmen rakennushankkeeseen, joita Regina vieraille esitteli.
Ahlaisten hankkeet ovat olleet pääosin Leader-rahoitteisia. Rahoitukseen oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä ja yhteinen toteamus oli, että ilman maaseudulle suunnattua tukirahoitusta hankkeet olisivat jääneet tekemättä. Ahlainen on periferinen osa laajaa Porin kaupunkia. Vaikka kaupunki omalta osaltaan on tehnyt alueen kehittämiseen liittyviä investointeja – niitäkin osin kyläläisten aktivoimina – edellä kuvatut toimet olisivat jääneet toteutumatta ilman aktiivisia toimijoita ja tukirahoitusta. Hankehallinnan viranomaistoimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä, joskin kritiikkiä annaettiin hankevalmisteluun liittyvästä erittäin työllistävästä kustannusten arviointimallista. Samoin hankkeisiin liittyvä järjestelmäalusta todettiin osin kankeaksi ja vaikeakäyttöiseksi, joskin käyttökokemuksen karttuessa sen kanssa on opittu elämään. Muutoksia on toisaalta tullut ja tulossa: kustannusten arviointimallia on muutettu pienhankintojen osalta ja järjestelmästäkin on otettu käyttöön uusi, entistä joustavampi versio. Kiitoksia annettiin myös viranomaistahojen neuvontapalveluille – erityisesti kiitosta sai hankevalmisteluun ja raportointiin annettu tuki ja opastus, jonka avulla hakemukset ja maksatukset on saatu valmiina rahoittajan käsittelyyn.
