Julkinen kannanotto Ahlaisten palvelurakenteen kehittämisestä – päivitytyksiä

Päivitys 4.2.2021: Viesti Hankkeesta vastaaville viranhaltijoille. Ahlaisten kyläyhdistyksen halllitus käsitteli asiaa 2.2.2021 pitämässään kokouksessa.Pohjana oli 27.1.2021 pidetty neuvottelu, jossa sivistystoimen ja teknisen palvelukeskuksen edustajat kertoivat hankkeen etenemisestä. Aiheen dokumentoinnin osalta olen (H. Jaakkola) päätynyt dokumentoimaan asiaa koskevia muutoksia tässä artikkelissa, josta näin ollen tulee vähitellen täydentyvä yhteenveto.

Päivitys 21.1.2021: Kannanotto on päätetty lähettää (täydennettynä, lähinnä alussa oleva läheteosa) kaupunginvaltuuston jäsenille. Alla on tätä vaihetta varten päivitetty teksti, joka on tässä vaiheessa lähetetty vain Ahlaisten kyläyhdistyksen nimissä.

Alkuperäinen: Ahlaisten palvelurakennetta koskevat asiat ovat olleet pinnalla keväästä alkaen – milloin näkyvämmin ja milloin väjemmän näkyvästi. Nyt on jälleeen menossa yksi vaihe tapahtumaketjussa, joka alkoi keväisestä palvelurakenneuudistuksesta ja sen lopputulemana voimaan jääneestä päätöksestä Ahlaisten palveluiden säilyttämisestä nykytasollaan ja niiden keskittämisestä koulun alueelle. Sen jälkeen onkin ollut hiljaiseloa ja tietoja on tihkunut milloin tiedotusvälineiden, milloin yksittäisten viranhaltijoiden sanomana. Osin tiedot ovat olleet ristiriitaisia ja vahvisrusta niille on ollut vaikea saada. Joulukuun kaupunginvaltuusto käsittelee Porin kaupungin vuoden 2021 budjettia, jossa Ahlaisten koulun peruskorjaukseen on varattu yhteensä n. 600.000 EUR summa (osa kuluvalle vuodelle). Rahoituksen riittäminen kaupunginvaltuuston kesäkuisen päätöksen läpiviemiseen kunniakkaasti on kyseenalainen, minkä takia Ahlaisten alueen kyläyhdistykset ja koulun vanhempainyhdistys ovat laatineet julkisen kannanoton. Se on lähetetty joukolle pääättäjiä ja keskeisiä viranhaltijoita sekä kaupunginvaltuuston poliittisille ryhmille. Kannanotto on tässä alla.

— Sivistystoimelle ja Tekniselle palvelukeskukselle lähetetty kannanoton täydennys —

(4.2.2021)

Ahlaisten koululla pidettiin 27.1.2021 neuvottelu, jossa kyläyhdistyksen ja eri toimintojen edustajilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kehittämistoimien etenemissuunnasta. Tilaisuuden vastuujärjestäjä oli Sivistystoimialan johtaja Esa Kohtamäki; mukana oli myös Teknisen palvelukeskuksen edustus. Jälkimmäinen vastaa toimeksiantona kehittämisrahoituksen käytöstä. Neuvottelu oli hyvähenkinen ja kehittämistimenpiteet päätettiin laittaa uudelleenpohdintaan. Tapaamisen jälkiseurauksena on 4.2.2021 lähetetty Ahlaisten kyläyhdistyksen kannanottona seuraava sähköpostiviesti.

— Viesti alkaa —

Rahoituksen osalta ilmeisesti viime vuodelle budjetoitu 196.000 EUR on jäänyt pääosin käyttämättä – sen osalta lopullista tietoa ei ole käytettävissämme. Käytettävissä on nyt tuo n. 400.000 EUR kuluvalle vuodelle, eli sen kanssa on mentävä eteenpäin ja keskustelua on syytä käydä sen järkevästä käyttämisestä Ahlaisten palveluiden laadun parantamisen osalta. Koulua koskevassa terveyssuojelun tarkastuksessa on yksikäsitteisesti todettu, että koulun tilat eivät riitä sekä koulun että päiväkodin tarpeisiin; liikuntatila toki antaa joustoa, mutta sitä ei voi hyödyntää pysyviä rakenteita siihen laajentamalla, koska sen ensisijainen käyttö on kuitenkin suunniteltu nimenomaan liikunta- ja kokoontumistilaksi. Koulun ja päiväkotien lapsimäärään emme ota kantaa, mutta trendi lienee melko vakaa eri perusteet nykytason palvelutarpeesta lähtevälle suunnittelulle ovat olemassa. Sekä merkittävään kasvuun että laskuun on tietysti silloisessa tilanteessa varauduttava reagoimaan.

Kun tuolla vaatimattomalla korjausrahalla – sehän on korvike tavoitteeksi asetetun tilojen yhdistämisen mahdollistavalle monitoimitalon rakentamiselle – ei kaikkea saa, on epärealistista lähteä puskemaan väkisin eteenpäin alkuperäistä tilojen yhdistämistavoitetta. Sekä koulu että päiväkoti on sijoitettu toimiviin tiloihin, joiden yhteiseen järkevään kunnostukseen lienee syytä keskittyä. Päiväkodin siirtäminen koulun yhteyteen rajoittaa väistämättä lapsimäärän niin pieneksi, että alueen päivähoito tulee kärsimään. Koulun osalta taas seurauspeikkona on yläluokkien pakkosiirtymä tilanpuutteen takia pois Ahlaisten koulusta. Kirjaston ja vapaan sivistystyön tarpeet ovat jääneet taka-alalle. Jälkimmäisen osalta missään vaiheessa ei ole nostettu viranomaiskeskusteluun nuoriso(talo)- ja kulttuuritoimintaa, joiden sijaintipaikka on niinikään kirjasto-päiväkoti-yhteisössä. Vapaaseen sivistystyöhön liittyen on tarkasteltu vain koulun keltaisessa rakennuksessa olevaa kudonta-asemaa. Kaiken osalta on syytä pitää mielessä, että korvaavat palvelut ovat etäisyydellä 15-30 km (plus, riippuen asuinpaikasta). Jos niitä ei kylästä saa, reaktiona on muutto pois, mitä emme tietysti halua nähdä. Pyrimme päinvastaiseen.

Toivoisimme nyt vielä viritettävän sen kaltaista keskustelua, että siinä näkyisi tämä palvelukokonaisuus nykytilan ja tulevan osalta, jättämättä mitään osa-aluetta siitä ulkopuolelle. Kun tuo on käyty, on vasta mahdollista tehdä peruskorjaukseen liittyviä viisaita päätöksiä. Sellainen ei ole jääräpäinen yksinomaan koulu-päiväkoti-yhdistelmään keskittyvä pohdinta. Toivomme (= Ahlaisten kyläyhdistys) voivamme olla mukana tässä keskustelussa, joka on hyvässä hengessä alkanut 27.1.2021 pidetyssä neuvonpidossa.

— Uudelleenlähetetty kannanotto —

(21.1.2021)

Tähän tuli reaktio Sivistystoimialan johtajalta, Esa Kohtamäeltä, joka organisoi 27.1.2021 pidetyn tapaamisen.

Alkuperäinen jakelu: Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Toimialajohtaja Esa Kohtamäki, Varhaiskasvatusyksikön päällikkö Ritva Välimäki, Opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen, Kulttuuriyksikön päällikkö Jyri Träskelin, Toimialajohtaja Marko Kilpeläinen, Tilayksikön päällikkö Mikko Viitala, Rakennuttajainsinööri Jarno Marila, Perusturvajohtaja Sanna Mustajoki-Kunnas, Terveys- ja sairaalapalveluiden johtaja Anna-Liisa Koivisto, KV ryhmien johtajat.

Uusi jakelu: Alkuperäinen jakelu + Kaupunginvaltuuston jäsenet

Ahlaisten palvelurakenteen kehittäminen

Ahlaisten kyläyhdistys palaa päivitetyn kannanoton muodossa Ahlaisten palvelurakenteen kehittämistä koskevaan vuoropuheluun. Alkuperäinen kannanotto lähetettiin vuoden 2021 Porin kaupunginvaltuuston budjettikokousta Ahlaisten yhdistysten (Ahlaisten kyläyhdistys, Ahlaisten koulun vanhempainyhdistys, Kellahden kyläyhdistys, Lampin kyläyhdistys) allekirjoittamana jakelussa

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Toimialajohtaja Esa Kohtamäki, Varhaiskasvatusyksikön päällikkö Ritva Välimäki, Opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen, Kulttuuriyksikön päällikkö Jyri Träskelin, Toimialajohtaja Marko Kilpeläinen, Tilayksikön päällikkö Mikko Viitala, Rakennuttajainsinööri Jarno Marila, Perusturvajohtaja Sanna Mustajoki-Kunnas, Terveys- ja sairaalapalveluiden johtaja Anna-Liisa Koivisto, KV ryhmien johtajat.

Tarkoituksena oli tuoda esiin Ahlaisten palvelurakennetta koskeva huoli kyläläisten näkökulmasta; tätä näkökulmaa päättäjissä ei ole sisäsyntyisesti edistämässä ymmärtääksemme kukaan. Ainoa kannanottoon palautteen muodossa reagoinut on Kulttuuriyksikön päällikkö Jyri Träskelin. Kiitos hänelle tästä. Vastauksessaan hän käsittelee asiallisesti kirjastotilannetta ja toteaa sovitun: ”…. rakennuttaja on teihin yhteydessä osallistamisen ja käyttäjätoiveiden kuulemisen merkeissä, kun suunnitelmat ovat jollain asteella edenneet”. Jos näin toimitaan, hyvä, edellyttäen että kuulemisen lisäksi meitä myös kuunnellaan. Tällä kannanoton uudelleenjakelulla haluamme viestittää asiasta luottamushenkilöille, joiden tahtoa päätöksenteon voisi olettaa toteuttavan.

Huolen perusjuonne lähtee siitä, että lukuisten pieniä palveluyksiköitä koskevien lakkautus- ja uudelleenjärjestely-yritysten (ks. alla) kariuduttua keinoksi on otettu päätöksenteon siirtäminen luottamushenkilöiltä viranhaltijaportaaseen: oppilaaksiottorajoja koskevat päätökset (sivistystoimi), palvelualuerajoja koskevat ratkaisut (heijastaa koulupiireihin), pienten (alle 50 oppilasta) koulujen automaattinen lopettaminen (päätöstä ei toki tehty, mutta vähemmistöön äänestyksessä jäänyt taho on luvannut tuoda sen toistuvasti uudelleenkäsittelyyn), kirjaston resurssipulan vaikutus (kohteena Ahlainen) kirjastojen sulkemiseen ilman avointa päätöksentekoa, nämä esimerkkeinä.

Päällimmäinen huolenaiheemme tällä hetkellä on sinänsä positiivisen budjettiratkaisun vieminen käytäntöön. Siinä Ahlaisten koulun peruskorjaukseen osoitettiin määräraha, jolla ollaan toteuttamassa Porin kaupunginvaltuuston 21.6.2020 tekemää linjausta. Sen mukaan (peruskorjattavan) koulun yhteyteen siirretään varhaiskasvatuksen, kirjaston ja perusturvan palvelut. Näistä varhaiskasvatus ja kirjasto toimivat tällä hetkellä sinänsä käyttökelpoisessa ympäristössä entisen Alakylän koulun tiloissa. Samalla alueella on myös Ahlaisten nuorisotila, johon missään yhteydessä ei ole otettu kantaa. Linjaus on teoriassa hyvä, mutta käytännössä epärealistinen. Koulun tilat eivät mahdollista kyseisten toimintojen sijoittamista peruskorjattavaan rakennukseen ilman palveluiden supistamista. Nyt siis pelkotilana on, että aiemmin hylättyjä palveluiden supistamisratkaisuita ollaan viemässä toteutukseen tilapulaan vedoten – jälleen viranhaltijaratkaisuin. Haluamme muistuttaa, että kesäkuinen linjaus ei sisällä päätöstä toimintojen supistamisesta, esimerkiksi koulun ylempien luokkien siirtämistä Noormarkkuun, mihin tilapula helposti johtaa. Mikäli taas näin on käymässä, toimitaan valtuuston koulun täysimittaisena säilyttämistä koskevan päätöksen vastaisesti. Tilasuunnitelman hyvin alustava versio oli nähtävissä 19.11.2020 järjestetyssä (ahlaislaisten koollekutsumassa) asukastapaamisessa. Suunnitelma toi selkeästi esiin tilojen riittämättömyyden. Siitä on (21.1.2021 saatujen tietojen mukaan) juuri valmistunut seuraava versio, jota ei ole vielä saatettu julkisuuteen.

— Alkuperäinen kannanotto alkaa tästä. Sitä on vähäisessä määrin muutettu ottaen huomioon ajankohtaero joulukuusta nykyhetkeen —

(Joulukuu 2020)

Palveluverkkopäätöksen toteuttaminen Ahlaisissa

Lähtökohta

Porin kaupungin hallintoelimet ovat käsitelleet Ahlaisten palvelurakenteen toteuttamista ja siihen liittyviä tilaratkaisuita kevään 2020 aikana. Kriittisintä vaihetta asian osalta elettiin toukokuun lopulla, jolloin koulun 3-6 luokkia oltiin siirtämässä Noormarkkuun, Ahlaisten koulurakennusta purkamassa ja korvaamassa se vuokrattavalla elementtiratkaisulla. Asia nostatti luonnollisesti vastustusta, joka johti yhteydenottoihin sekä viranhaltija- että luottamushenkilötahoilla. Satakunnan Kansan (SK; toimittaja Sakari Muurinen) käsitteli asiaa artikkelissa, joka perustui 27.5.2020 Ahlaisten koulun pihalla tehtyihin haastatteluihin vanhempainyhdistyksen järjestämässä asukastapaamisessa.  Asiaa on tuota ajankohtaa ennen ja sen jälkeen käsitelty lukuisissa hallintoelinten kokouksissa päätösesitysten vaihdellessa. Seuraava tässä kokoussarjassa oli joulukuun Porin kaupungin budjettia käsittelevä kaupunginvaltuuston (KV) kokous; budjetissa on Ahlaisten koulun korjausrakentamiseen osoitettu rahoitusta n. 600.000 EUR. Voimassa oleva Ahlaisten palvelurakennetta koskeva päätös on tehty kaupunginvaltuuston 15.6.2020 kokouksessa:

KV 15.6.2020 päätös: Ahlaisten koulu jatkaa nykyisissä tiloissa, ​ joihin lisäksi siirretään varhaiskasvatuksen, ​ perusturvan ja kirjaston palvelut 1.8.2021 alkaen.

Päätäntävallan siirtäminen viranhaltijoille

Kuntalaisten (ahlaislaisten) näkökulmasta tuon päätöksen jälkeinen ajanjakso on ollut hiljaiseloa virallisen päätöksentekoprosessin suunnalta: päätäntävaltaa on delegoitu viranhaltijoille, joilta on satunnaisesti tihkunut (ristiriitaisia) tietoja, ja joitain tiedon murusia on saatu lukea ja kuulla tiedotusvälineiden suunnalta saamatta vahvistusta niiden todenperäisyydestä:

  • Kaupunginjohtajan esitys alle viidenkymmenen oppilaan koulujen sulkemisesta,
  • leikkipaikkojen sulkemista koskeva kysely (Yle 10.11.2020),
  • kirjastojen resurssipulaa koskeva Jyri Träskelinin haastattelu (SK 10.11.2020) ja edellistä jatkava Lähikirjastoyhdistyksen aktivoima uutisointi (Yle 16.11.2020), jossa viestitään Ahlaisten kirjaston sulkemisesta, sekä
  • Viliina Välimäen yleisöosastokirjoitus (SK 24.11.2020), joka käsitteli palvelualuejaon vaikutusta Kellahden alueella. Epäselväksi on jäänyt, koskeeko tämä samalla oppilaaksiottoalueiden rajoja – tästä liikkuu ristiriitaista tietoa.

Ongelmallista tässä on se, että luotettavaa tietoa on saatavissa niukalti, jos ollenkaan. Sen enempää huhujen kuin satunnaisen lehtikirjoittelun varaan on vaikea rakentaa päätöksentekoon vaikuttavia kannanottoja. Yritämme tässä kuitenkin laatia sellaista viestiäksemme näkymää Ahlaisten kannalta.

Oppilaaksiottoaluetta koskeva kysymys on Ahlaisten koulun säilymisen kannalta olennainen asia. Sivistystoimi on moneen otteeseen yrittänyt alistaa Ahlaisten koulun osaksi Noormarkun koulujen kehittämistä. Nyt kun oppilaaksiottoalueiden rajanveto on delegoitu viranhaltijapäätöksellä tehtäväksi, voidaan koulujen elinkelpoisuutta koskevia päätöksiä toteuttaa ilman lautakuntakäsittelyä ja sen tuomaa julkisuutta. Toivottavasti tätä keinoa ei käytetä Ahlaisten koulun oppilasrakenteen leikkaamiseen.

Kaupunginvaltuuston päätökset Ahlaisten palvelurakenteesta

Oletamme voivamme luottaa KV:n 15.6.2020 tekemään päätökseen, jonka oletamme ilmentävän luottamushenkilöiden tahtoa asiassa. Päätöksen

  • ensisijainen viesti on säilyttää Ahlaisissa koulu1-6-luokkaisena, varhaiskasvatus, päiväkoti, kirjasto sekä perusterveydenhuollon palvelut ja tarjota tilat vapaan sivistystyön tarpeisiin.
  • Toissijaisena asiana päätökseen liittyy halu keskittää edellä mainitut toiminnot koulun alueelle.

Katsomme, että niukkojen resurssien aikana nämä kaksi asiaa on syytä pitää erillään toisistaan, eikä käyttää korjaus- ja rakennusvarojen niukkuutta perusteena toimintojen alasajoon. Alun perin tarkoituksena oli uuden monitoimitalon rakentaminen ja vanhan koulurakennuksen purkaminen.  Tämä on muuttunut nykyisen koulurakennuksen peruskorjaukseksi, johon vuoden 2021 budjettiehdotuksessa on varattu 606.000 EUR (156.000 + 459.000); budjettikirjauksen teksti:

  • Nykyinen koulu muutetaan monitoimitaloksi, koulun lisäksi varhaiskasvatuksen, perusturvan ja kirjaston palvelut 1.8.2021 alkaen”.

Tämä ratkaisu ei ole mahdollinen tilojen rajallisuuden takia. Koulurakennus on tiloiltaan n. 800 m2; koulun alueella on lisäksi toinen rakennus (”keltainen talo”), jossa sijaitsee kudonta-asema, terveydenhoitajan vastaanotto ja kokoustiloja (n. 200 m2). Päiväkoti ja kirjasto sijaitsevat entisessä Alakylän koulussa, jonka piha-alueella on nuorisotila ja yhdistysten aktiivisuudella EU:n tukemana rakennettu leikkikenttä.

Tilantarve ei pienene suunnittelemalla

Ohjeistuksen mukainen tilantarve varhaiskasvatuksessa on alle kolmevuotiaille 8,5 ja yli kolmevuotiaille 7,5 m2. Koulun osalta tilantarve on 10 m2 oppilasta kohti. Nykyisten (suhteellisen vakaana pysyneiden) oppilasmäärien mukaan koulun tarvitsema tila olisi 500 m2 ja varhaiskasvatuksen 400 m2. Kun tähän lisätään vapaan sivistystyön, terveyspalveluiden ja kirjaston tarvitsema tila, päästään reilusti yli 1.000 m2 tilantarpeeseen. Jos kaikki suunnitellut toiminnat keskitetään koulun alueelle, lisärakentamista ei voi välttää. Lisärakentamisen tarvetta ei myöskään ole perusteltua käyttää koulun supistamisen (1-2-luokkaiseksi) perusteena, koska kaupungin omistamia tiloja Ahlaisissa on edelleenkin riittävästi (toimintaa voidaan jatkaa nykyisissä tiloissa) ja toimintojen keskittämistä ei voitane pitää ensisijaisena tavoitteena palvelurakenteen (toimintojen) kehittämisessä.

Ahlaisten koulun vanhempainyhdistys järjesti 19.11.2020 asukastapaamisen, jossa tilayksikön päällikkö Mikko Viitala esitteli peruskorjauksen (hyvin) alustavaa tilasuunnitelmaa. Siinä nykyiseen koulurakennukseen oli peruskorjauksen myötä mahdutettu (mitoitusohjetta pienempään tilaan) koulu ja päiväkoti. KV:n 15.6.2020 päätökseen sisältyvät muut tilat (kirjasto, perusturva) eivät näkyneet suunnitelmassa eikä niiden tulevasta kohtalosta saatu minkäänlaista selvitystä. Suunnittelutyön jatkon osalta toivomme avoimuutta ja Ahlaisissa asuvien mielipiteen kuulemista, samoin kuin KV:n päätöksen noudattamista tilaratkaisuita tehtäessä. Siltä osin, kuin suunnitellut toiminnot eivät mahdu koulurakennukseen, estettä niiden jatkamiselle nykyisissä tiloissa ei ole: sekä päiväkoti että kirjasto ovat jo nykyisellään toimivissa tiloissa, joista pois siirtymiseen ei ole tilojen määrittämää tarvetta.

Kaupunginvaltuuston päätösten toteuttaminen – ratkaisumalleja

Kehittämissuunnittelun lähtökohtana on oltava KV:n päätöksen mukaisten palveluiden säilyminen Ahlaisissa; viranhaltijatyönä tehtävä suunnittelu ei voi lähteä karsimaan luottamushenkilökäsittelyn määrittämiä palveluita tilantarpeeseen vedoten. Oletamme myös voivamme luottaa tietoon, että oppilaaksiottoalueen rajojen muuttamista ei käytetä mielivaltaisena keinona tilantarpeen pienentämisessä. Kannanottomme loppuun olemme koonneet joitain näkemyksiä, jotka suunnittelutyössä voisi ottaa huomioon:

  • Kaikkien palveluiden osalta etäisyys vaihtoehtoiseen palveluun on suhteellisen pitkä, minkä takia lähipalvelulla Ahlaisissa on suurempi merkitys, kuin kaupungin keskusta-alueella.
  • Kaikilla kohteena olevilla palveluilla on jo nyt toimivat tilat, joten niukkojen resurssien tilanteessa kiireellistä tarvetta niiden siirtämiselle pois nykyisistä tiloistaan ei ole.
  • Palveluiden keskittämisen tavoitetta ei voida saavuttaa muuten kuin lisärakentamisella, joka voidaan tehdä portaittain vuosien kuluessa resurssien sallimissa puitteissa. Lisätilaa koulun alueelle lyhyellä aikavälillä voidaan saada myös hyödyntämällä ”keltaista taloa” osana kokonaisratkaisua.
  • Aikajänne tilaratkaisuiden toteuttamiselle (1.8.2021 mennessä) on selvästi epärealistinen ja sille ei ole perusteita. Kohti lopullista ratkaisua on tarkoituksenmukaista edetä käyttämällä keinovalikoimassasuunnitelmallisesti peruskorjaamista, uudisrakentamista ja toimintojen säilyttämistä nykyisissä tiloissaan siihen saakka, kun uudet korvaavat tilat ovat käytettävissä.
  • Saattaisi olla perusteltua käydä vielä perusteellisesti läpi nykyään käytettävien tilojen kunto ja katsoa, voisiko peruskorjausrahan järkevällä suuntaamisella säilyttää nykyiset tilat toimintojen käytössä ilman keskittämistavoitetta. Keskittämisen synergiaedut lienevät vähäisiä.
  • Olemme saaneet vaikutelman, että kokonaisvaltainen tilankäytön suunnittelu on kiireen vallitessa jäänyt tekemättä ja suunnittelutyössä on keskitytty kokonaisuutta huomioon ottamatta osasuunnitteluun miettimättä nykyisten tilojen tehokasta hyödyntämistä.
  • Uudisrakentamisen osalta hirsirakentamisesta on saatu hyviä kokemuksia myös julkisessa (koulu)rakentamisessa. Tätä vaihtoehtoa ja sille saatavissa olevia tukia kannattaisi tutkia myös tässä tapauksessa.

Ahlaisten palvelurakennetta koskeva poukkoileva päätöksenteko, niukka asiatiedon saatavuus ja ristiriitaiset viestit ovat aiheuttaneet epävarmuutta tulevasta ja heikentäneet luottamusta kunnallisen päätöksenteon luotettavuuteen. Luottamusta ei ole ollut omiaan lisäämään myöskään samojen päätösesitysten toistuva (vähäisin muutoksin) uudelleen käsittely päätöksentekoelimissä, kun aiempi esitys ei ole saanut riittävää tukea. Sama koskee mahdollisuus käyttää kiertotienä välillisesti (halutun) muutoksen mahdollistavaa päätöksentekovaltuuden delegointia viranhaltijoille ilman julkisuutta tuovaa lautakuntakäsittelyä.

Edellytämme jatkossa mahdollisuutta osallistua asiantuntemustamme tuoden meitä koskevien ja alueen elinkelpoisuuden näkökulmasta merkittävien ratkaisuiden valmisteluun.

Ahlaisten kyläyhdistys
(alkuperäisessä versiossa olivat mukana myös alussa mainitut muut tahot (Ahlaisten koulun vanhempainyhdistys, Kellahden kyläyhdistys, Lampin kyläyhdistys)